taakse jää ahdinko, eteenpäin palkinnot.
Tyttö kohtaa pimeän, se tappaa kirkkaan valon,
vaan kohtaamalla kuoleman voi päättää valkean paon.
Nyt on yö pimee, kaikki muut nukkuu,
oon kyyneleit vuodatettu, ne vielki virtaa.
Ja viel muutama hetki, sit lopuu elämän retki.
Joten yli rajojen hän on löytänyt pakotien,
tyttö liikkuu varoen suojas varjojen.
Astuu sillan päälle, ei epäile yhtään,
vesi alapuolel näyttää tyhjää tilaa.
päätös on tehty mut edes vaikein.
Tytön kylmät jalat ottaa viimesen askeleen,
ja hengenvedot loppuu jääkylmään veteen.
Painutaan alle maan, pois pahasta nukkumaan.
Lennetään taivaasee, tuu peräs mie jo edelt meen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti