Tänään voidaan hetki olla kuninkaita!

Ulkopuolinen olo on ollu tän viikon fiilis, kaikkial muaal paitsi himassa. Mut oon jo ajat sitte tavallaan siihe tottunu, ni ei se mitää :) Maanantaina kävin äitin kaa kiertelee kirppareil, sen takia et äiti halus miut mukaa, ja opin mie jotai uuttaki, kirppareil saa myydä pornoa :DD Juu se siitä. Pyörittii kaupungil muutenki, ja sain muutaman paidan ja farkkulegginssit.. 

 Eiline humpsahti ohi tosi vauhilla, ja tänääki oon vaa ollu koulus ja siivonnu.. Luokan kerhon kans ois päässy ilmaseks Raxiin syömään, kaikki kyseli et miks mie en tuu. En halunnu vastata niille, ja siinä vaiheessa rupeski jo ahistamaa, mut sentäs koulu oli just loppumassa. En mie tykkää syyä julkisesti. Thats it. Äsken siivosin huoneen ja vaatekaapin, oon ylpee itestäni :) ja miltee puolet vaatteist läks pois, haittaakse ?

Mut nyt lähen kattoo tvst teiniäitei♥ ja syömää kohtpuolii,

laitan viel muutamii kuvii tält viikolt..

Nyt mä tiedän miltä tuntuu olla lasi joka hajoaa ja tiedän mitä tarkottaa kun alas vajoaa.

"Tää ei oo itsemurhakirje, tai en oo varma, miksei nykyajan ihmiset tapoja paranna?"

Huomenna ois taas koulua. Jos totta puhutaa, ni en todellakaa haluais tai jaksais mennä. Haluaisn vaa jäädä kotii nukkumaa, mun omaa rauhaa, pimeytee ja yksinäisyyteen. Mua ahistaa jotenki olla ihmisten kanssa. Kaikki kyselee liikaa, valittaa heti jos en jaksa puhua.. Haluisin vaa lomaa kaikesta, voisin vaa nukkua.. Pitkään. En tiie, et ikuisesti vai ei, mut tosi pitkään ainaki. Sillo ei mikää tunnu miltää, voi kunpa ois nii myös oikeessa elämässä. Ja anteeks tää avautuminen, mut edelleenkä kukaa ei pakota lukemaan.

Nii jaa juu, onko teil mitää postaustoiveita, ku miulta pyydettii tos sellast et kuvaisin koko mun päivän; mitä teen missä meen mitä syön etc. Oisko se kiva, vai sit jotain iha muuta ? Ehotelkaa, toteutan niit kaikkii kyl sit ku vaa kerkiän.

Mä olen hirmuisen notkea, ja röllimetsän paras voimistelija

yksinäinen lapsi itkee hiljasessa maailmas, 

tahtoisi vaan olla paremmassa paikas.

kadottanu tiensä ei löydä enää elämää,

lapsi nukahtaa eikä herää enää tääl.

tälläsiä fiiliksiä vähän tänää. mut ei siitä sen enempiä.. c:  huomenna tosiaa lähetää porukoitten kans kattomaa Nastolast kämppää ja sielt meen si Tatulle ja perjantaina sit mummolaa... Kuolen siel sit sunnuntaihi asti :/ Noh, kamera ja läppäri on lähös  messii ni kai mie selviän.. Ei vaa kauheesti välttämättä huvittais iskää nähä ku seki tulee sinne ja  hänen kans en oo täs lähiaikoin ollu missää maailman parhaimmis väleis, mut ihmeitä tapahtuu. jos vaik sais "sovittuu" sen kans... Ja iha btw, miun huone on vähä uudistunu maanantaisen Ikea-reissun jälkee, kuvia tulee ehkä sitte ku oon saanu siivottuu ja järkkäiltyy kunnol. Ja en enää jaksa kauheesti panostaa tähä sisustamisee ku kaks kuukautta täs enää kuiteki asutaa, sit on uus kämppä ja uudet kujeet Nastolassa :) 

Ja jos joku tarkkasilmäsenä huomaa nois

kuvis jotai hassua, ni kyllä, ne on viime keväältä.

Mun on aika mennä, on aika levähtää.

Oon onnellinen - mitä sä luulit !?

Ei, mun on pakko myöntää, mä en todellakaa ole onnellinen. Mun pienessä päässä pyörii nii helvetisti asioita, et ei niit pysty mitenkä käsittelemään. Ja sit viel kysellää et :"miks sä oot viillelly, mikä sul on ku oot noi apeen näköne, miks sä oot noi apaattine??" En mä vittu jaksa vastailla, mul on omat syyni mitkä kerron kenelle haluun. En pysty enää luottamaan kehenkä, kaikki kertoo eteenpäi tai ainaki virnuilee seläntakana. Tai sit mä vaan kuvittelen, en tiiä.

Eilen oli vähän jännä päivä, ei siitä sen enempää ku että nukuin ja en ollu koulussa. Tänää ku meen kouluu, ni saan heti niskaani opettajan säälivän katseen. Jotenki ei tunnu mukavalta taas huomenna palata sinne. Terapiaki oli tänään, siel me vaa kuunneltiin lastenlauluja.. Huomenna pitäis koulunjälkee mennä Savitaipaleelle moikkaa frendei, jos siit reissust sais ees jotai iloo tähä elämää c:

Ku katot mun silmii, voit nähä kuinka kärsin, ku huudat mulle, tein taas jotai väärin

Pitää myöntää, mua ahistaa. Läheisyys, kihlasormus, halit, pusut, vierekkäi nukkumine..

En tiiä miks, tuntuu vaa pahalta. Pelkään...

Kadulla, hiuksiini sataa lunta

On joteki tosi väsyny olo. Nii fyysisesti kun henkisestikki. Ei jaksais mennä kouluu, ei jaksais mennä terapiaa, ei jaksais olla kavereitten kans, ei jaksais ees nukkua. Yritän vaa pitää itteni kasassa käymässä koulussa ja olemalla keskustassa, vaik ei yhtään huvittais. Pakko ahertaa koulukirjojen kanssa, haluun kuitenki johonki kouluu. Jos äiti nyt päästää. Tänne en nimittäi jää opiskelemaa, se on päätetty jo ajat sitten. Ei mulla kyl mitää viisasta asiaa ees oo, koha ny tylsyyksissäni ja vittuuntumisissani tulin tänne avautumaa. Mut jaksaa muutamat kaverit ja poikaystävä sentäs vähän aina piristää.. Kiitos kaikille rakkaille ku ootte miun mukana, hyvissä ja pahoissa fiiliksissä :)

Stressi ja tunteiden puutostila,

sai sisälläni aikaan ukonilman.

Peiton alla on pimeää, vaikka peitto ei lämmittäisikään..

Oon palasina, miljoonissa osissa,

ajatukset pyörii vaa siussa.

Miks teet miulle näin,

meiän piti kävellä käsikkäin.

miettien oliko tää nyt  tässä,

taas uusia viiltoja kädessä.

Jos tää loppuu, mua sattuu,

jos tää jatkuu, mua sattuu.

Tahtoisin olla se joka olin silloin, kun kuollakseni halusin tulla sellaiseksi kun nyt olen.

Mietin täs, et millane täst talvest loppuelopuks tulee.. Tää syksy on menny iha hukkaa tiettyjen asioitten takii, mut toivoisin et joulust eteepäi menis hyvin.. Viime talvi oli kiva, sillo vielä asuin Savitaipaleella ja mulla oli kavereita, onha niitä nytteki, mut joteki ois kivaa jos pääsis vuoden taakseppäi. Toisaalt, on nytki iha hyvä olla, vaik masennus puskeeki päälle.. Onha mulla _ystävä_ , kavereita, ja oon kihloissa. Luulis et on pakko olla vaa onnelline, mut ei se vaa mee nii.

Winter comes...

Hihhahuhha talvi tulee, on jo 5 astetta pakkasta ja piikkuse lunta maas... Ei oo kivaa ku tupakalle menneski jäätyy jo. Ei me tupakoijat mihikä keuhkosyöpää kuolla vaa pakkasel parvekkeelle jäätymisee ! Mut myönnetää, on varmaa maailman ihaninta pussailla lumisatees <<3 En oo nyt paparazzeillu yhtää ko en tiiä mis kameran akkulaturi on.. Mut on vaa nii ihanaa ku askelten alla rapisee jäätyneet puunlehet.. ♥

Rakas taivaan isä, miks just minä,

mikset sä auta mua huonoina päivinä ?

kukaan ei välittänyt,käsittänyt,
kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt, onnea,
johon ei ole koskaan voimaa.

♥ : jippuuu-

hopeless.

En jaksa enää pettyä uudelleen, 

en jaksa enää elää huomiseen.

En tajuu mite voi olla näi paska olo, ahistaa, pelottaa, vituttaa, masentaa..

Ja on nii tyhjä fiilis. Ja turha. En löydä merkitystä itelleni, en syytä miks 

elän. En jaksa keskittyy mihikää, en saa mitää aikaseks. Oon vaa kyllästyny itteeni.

Kaipaan kaikkii rakkaita, jotka on jo taivaas, tavallaa haluisin sinne niie luo,

en pelkää kuolemaa, miulle se, et mie kuolisin, on iha neutraali asia,

ei mitää pahaa. Tavallaa toivonki et pääsisin pois täält. Mut on yks ihmine,

joka ei sen jälkee enää jaksais, tiiän sen. Ja haluun et hää voi elää elämäsä

loppuu asti, kuolla luonnollisest, ei oman käden kautta. Se ihmine, äiti ♥

Tiiän et hää romahtais iha täydellisest, sen tiiän. Tai luulen tietäväni.

Mut silti, en vaa tiiä onko mulla enää energiaa tähä elämää. Oon suunnitellu 

kaiken kuolemasta, tavan, ajan ja paikan. Mut.. Oon miettiny sitä, et milt se tuntuu,

ku tajuu et tää oli nyt tässä, minuuttien päästä miuta ei oo enää.

Sitä, milt tuntuu ku näkee kaikki rakkaat viimestä kertaa,

tekee asiat viimestä kertaa. Se tuntuu pahalta, mut houkuttelee.

Oon pahoillani, mut nyt mietin itsemurhaa,

ja kaiken tän jälkee en tekis sitä turhaa.

pelokas & heikko

Onko enää tervettä, ku ei sen takii mee kouluu, ku kaveri on kipee ja ei sit uskalla mennä ? No, en tiiä, mut jos ei oo tervettä ni sit en oo terve. Heräsin tos, kävin kessul, meikkasin, sit just ku olin meikannu ni tajusin et eheheh Sonjaha on kipee... En oikeest uskalla mennä, siel on nii paljo sellasii ihmisii etten uskalla niit yksi kohdata... Myönnän et oon aika.....vammane, mut ei voi mitää.

Eile oli taksvärkki, leivoin jotaa pullii jajaja siivosin ja näi... En ny tiiä oliks se kivaa, mut kivempaa ku koulus.. Miul alkais koht kemiantunti, sit viel äikkää, maantietoo, yhteiskuntaoppii ja köksää ois mut eipä ole miulla... Tää on taas tätä omaa lomaa miul... Äiti ja maikat tykkää hyvää.. Ja isi ainaki.. Mut eipähä oo miu ongelma, mie en vaa uskalla !

Ja sit kaike tän lisäks, miul on kauhee ikävä Tatuu... Se vaa on semmone hassunassu :)  Jajjaja nään sitä taas vast perjantain... Siitä tulee muute isopoika ens maanantain, se täyttää 17 ;p  

iha sama vaik muut sanoo ettei kaukosuhde toimi,

kaukosuhde toimii jos vaa on tarpeeks voimii, 

ja meillä on, ollaa yhes voittamattomia, 

ja vaik teit muit ois sata, ootte voimattomia. ♥

i'm sick of crying, tired of trying, yeah i'm smiling but inside i'm dying

ei miulle muuta tänää.

mä tahdon siivet selkään

Oon kyllästyny itteeni, kyllästyny virheisii,

kyllästyny siihe et teen kaikki ain kipeiksi,

oon tehny kaiken vääri, se kaduttaa vitust.

Tällaseks synnyin, mua sattuu, onnellisuudest tiputtii,

oon jääny jumii kuunnelle mun virheitä,

sitä mite oon satuttanu ja oon perseestä.

Ehk mä si kans oon, mut ain syy ei oo vaa mun,

tappaisin itteni, mut ei se oo tähä ratkasu.

Eikä mihikä muuhuka, mut mua uuvuttaa,

kuulen taas oon paska, kusipää, ja si mietit miks mua vituttaa.

Kui kaua miu pitää jaksaa tät paskaa,

ei kukaa oo tullu eikä tuu auttamaa.

Oha mul pari frendii ja jätkä,

huules ain joku vitun sätkä.

Niis on jotaa taikaa,

purkaa vitutust ees vähäks aikaa.

En enää mistää jaksa välittää,

ku tuntuu vaa et pää räjähtää.

-

Joteki rupes täs masentamaa ku syksy tulee, koht on jo talvi -.- En tykkää.

Muuteki, masennun kaukosuhtees, menee kaikki viikonloput et on vaa 

Tatun kans eikä jää aikaa kavereille mut silti haluis olla Tatunkaa. En tiiä

mitä vittua teen.. Ja Tatu jos luet tätä ni totuus tuli tos. Koulussakaa

ei oo kivaa, en viihy. Mikää ei innosta. Mutjoo...