On joteki tosi väsyny olo. Nii fyysisesti kun henkisestikki. Ei jaksais mennä kouluu, ei jaksais mennä terapiaa, ei jaksais olla kavereitten kans, ei jaksais ees nukkua. Yritän vaa pitää itteni kasassa käymässä koulussa ja olemalla keskustassa, vaik ei yhtään huvittais. Pakko ahertaa koulukirjojen kanssa, haluun kuitenki johonki kouluu. Jos äiti nyt päästää. Tänne en nimittäi jää opiskelemaa, se on päätetty jo ajat sitten. Ei mulla kyl mitää viisasta asiaa ees oo, koha ny tylsyyksissäni ja vittuuntumisissani tulin tänne avautumaa. Mut jaksaa muutamat kaverit ja poikaystävä sentäs vähän aina piristää.. Kiitos kaikille rakkaille ku ootte miun mukana, hyvissä ja pahoissa fiiliksissä :)
Stressi ja tunteiden puutostila,
sai sisälläni aikaan ukonilman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti